Juhannus siis oli ja meni.

Itte Jussi oli aika tylsää, tai normaalia pikemminkin. Kökin mökillä sukulaisten kanssa. Ihan mukavaa, mitä nyt ilmapiiri oli eräiden henkilöiden välillä vähän kireä. Mieleen tuli että olisihan sitä voinut jäädä Turkkuseenkiin aattoa viettämään, sillä täällä oli paljon enemmän juhlatuulella olevia ihmisiä. However, menin sitten mökiltä H:laan, siellä oleskelin tuttuun tapaan pari päivää. Saareilua ja muuta, ihan rattoisaa. Palatessa samassa bussissa sattui olemaan I, mikä oli iloinen yllätys. On nykyään baarimikkona pääkaupungissa. Ai niin,kävin myös pari tuntia Hesassa katsastamassa V:n uuden kämpän.

Jussia edeltävä 24 h meni Silja Europalla. Tämä on nyt siis vuoden sisään kolmas kerta kun sekoilen sen laivan kansilla...mitä se kertoo mun elämästä?. Noh, säälittävää tahi ei, niin se, kuten ne kaksi aiempaakin niin tämä risteily muutti mun elämää. Ensimmäinen siis varsin kehnoon suuntaan (lukuunottamatta erästä pikku kohtaamista aamuyön tunteina -tosin jo maissa- ..mikä siten oudolla tavalla linkittyykin näihin kahteen seuraavana risteilyyn ja koko elämääni). Ja nää kaksi sitten hyvään suuntaan.

Mikäköhän siinä on että ihmisen pitää raahautua johonkin kännisiä kanssaihmisiä tulvivaan ja kelluvaan kapitalismin ja kulutuskulttuurin mekkaan tähtihetkikseen? Ja hassuinta on se, etten ole ollut vaikuttamassa yhdenkään risteilyn ajankohtaan ja silti ne on päivämääriltään vähintäänkin merkitykselliset.

Traumaristeily ei siis ole enää päivän sana. ;)

Muut lähtevät Eurooppaan rinkka selässä, mä kuuntelemaan Siljan didididi-didididi tunnaria. Mutta sama se on missä ne asiat tapahtuu, kunhan on oikeat ihmiset, aika  ja paikka.

Aijaijai, eihän tätä paatosta kestä ittekään. ;)