Opiskelu alkoi. Olisi voinut alkaa paremminkin. (Vaikka pääosin päivä menikin erinäisissä ruokaloissa ja kahviloissa luuhaten).  Lähinnä näyttää olevan ohjelmassa kaikkea tylsää, kieliä (deutsche lernen? hilfe!) ja muutama luovan kurssi. On sitä ennenkin selvitty, mutta nyt on suunniteltu opintopistemäärä on aika maksimaalinen. Töihin pitäsi mennä (jotta olisi varaa kaikkeen oleelliseen, kuten saksan oppikirjaan), mutta milläs menet, kun luentoja on ympätty joka väliin.

Ja helvetti, miksei kukaan varoittanut, että opiskelu, elämä, parisuhteet ja "nuoriaikuisuus" on täynnä valintojen tekemistä ja rämpimistä jossain eksistentiaalisessa epävarmuudessa.

This is not Hollywood, laulaa Cranberrieskin.

Yhdenlainen valitusvirsi taas tämäkin. Takaisin nukkumaan?

(Silloin tällöin yritän myös opetella postiivista suhtautumistapaa asioihin.)